Ferrarin uusi takasiipi taipuu oikeasti — ja kaikki muuttuu
Jäykät läpät ja yksittäiset saranat ovat mennyttä. Ferrarin patentti joustavalle takasiivelle voi kirjoittaa superautojen säännöt uusiksi.
Ferrari kulkee jälleen omaa polkuaan. Maranellosta ei enää etsitä nopeutta pelkästään hevosvoimista — Yhdysvalloissa jätetty uusi patentti kuvaa takasiipeä, jonka joustavia osia toimilaitteet voivat taivuttaa ja säätää puristusvoimaa lennossa.
Eikä tämä ole vain seuraava aktiivinen siipi muiden joukossa. Yhden liikkuvan pinnan sijaan Ferrari ehdottaa rakennetta, joka koostuu useista aerodynaamisista elementeistä, jotka on kiinnitetty joustaviin levyihin molemmin puolin. Jokainen levy muotoutuu itsenäisesti. Se tarkoittaa, että siipi tekee työtä paitsi jarrutuksessa ja kiihdytyksessä, myös kaarteen keskellä — mihin lähes kukaan muu ei kykene.
Kaarteeseen mentäessä siiven toinen puoli taipuu enemmän kuin toinen, lisäten puristusta sille takarenkaalle, joka sitä tarvitsee, ja auttaen autoa pureutumaan asfalttiin. Jarrutuksessa elementit nousevat pystyyn ja luovat vastusta. Kaarteesta ulos tultaessa ne palaavat neutraaliin muotoonsa — ja auto syöksyy suoralle menettämättä yhtäkään sekunnin kymmenystä loisvastukseen.
Ferrarille tämä ei suinkaan ole ensimmäinen yritys kirjoittaa klassinen aerodynamiikka uusiksi. Merkki on jo patentoinut muotoaan muuttavat korielementit, aktiiviset järjestelmät, jotka ennakoivat tien profiilin, ja jopa jousitusosat, jotka toimivat samalla aerodynaamisina osina. Logiikka on yksinkertainen. Hyperautojen aikakaudella, jolloin tehot ovat 2 000–3 000 hv, raaka voima ei ole enää valttikortti — nyt ratkaisee se, miten tehokkaasti auto pystyy todella hyödyntämään sen voiman.
Pääkysymys on materiaali. Joustavien osien on muutettava muotoaan tuhansia kertoja, säilytettävä geometriansa, oltava murtamatta maalipintaa ja kestettävä kuormia nopeuksissa, joissa tavallinen muovi jo antaa periksi. Ferrari saattaa joutua tilaamaan uuden polymeerin tai komposiitin. Itse patentti vaikenee aiheesta nöyrästi.
Sarjavalmisteista mallia ei kukaan vielä lupaa. Ferrari patentoi vuosittain kymmeniä ideoita, ja vain harva niistä päätyy tuotantolinjalle. Mutta suunta on paljaalla silmällä nähtävissä: Maranellon tulevat superautot ovat nopeampia, eivät raa’an voiman, vaan aerodynamiikan ansiosta, joka ajattelee ja liikkuu lähes kuin osa jousitusta.
Jos tämä järjestelmä todella päätyy tien päälle, takasiipi lakkaa olemasta pelkkä metallinpala takaluukun yläpuolella. Siitä tulee täysipainoinen ohjausväline — melkein yhtä tärkeä kuin ohjauspyörä.