Eurooppa on panostanut lähes 200 miljardia euroa (noin 235 miljardia dollaria) omaan sähköautojen ekosysteemiinsä. New Automotiven mukaan tavoitteena ei ole pelkästään autojen rakentaminen, vaan kokonaisen toimitusketjun luominen akuista latausasemiin.
Suurin panostus kohdistuu akkuihin. Akkujen toimitusketjuun on ohjattu noin 60 miljardia euroa, mikä on suora reaktio Kiina-riippuvuuteen. Kansainvälisen energiajärjestön mukaan kiinalaiset tehtaat valmistivat vuonna 2025 yli 80 prosenttia kaikista akuista, mukaan lukien muuta kuin sähköajoneuvokäyttöä palvelevat akut.
Eurooppa ei ole vielä päässyt samalle tasolle, mutta perusta on olemassa. New Automotiven mukaan paikalliset tehtaat valmistavat nykyään akkuja noin joka kolmanteen alueella myytävään sähköautoon. Jos kaikki suunniteltu kapasiteetti saadaan käyttöön, se riittäisi tulevaan kysyntään.
Sähköautojen tuotantoon on käytetty toiset 60 miljardia euroa, jotka on jaettu vanhojen kokoonpanolinjojen uudistamiseen ja uusien, pelkästään sähköautoille tarkoitettujen tehtaiden rakentamiseen. Latausinfrastruktuuri on erillinen merkittävä menoerä: julkiseen lataukseen on panostettu 23–46 miljardia euroa, ja Euroopassa on nyt yli miljoona julkista latauspistettä. Lisäksi itse infrastruktuurin valmistukseen on sijoitettu 3,5 miljardia euroa.
Nämä hankkeet työllistävät jo yli 150 000 henkilöä, ja jos kaikki ilmoitetut suunnitelmat toteutuvat, luku voi kasvaa vielä 300 000:lla. Investoinnit jakautuvat kuitenkin epätasaisesti. Saksa vastaa lähes neljännestä kaikista sijoituksista ja on edelleen Euroopan sähköautovallankumouksen keskus, jossa toimii suuria autonvalmistajia, alihankkijoita ja akkuhankkeita.
Tätä taustaa vasten keskustelu uusien polttomoottoriautojen myyntikiellosta vuodesta 2035 alkaen kiihtyy. Saksa, Italia ja useat Keski- ja Itä-Euroopan maat vastustavat kovaa linjaa, vaikka yli puolet seuratuista investoinneista keskittyy juuri näille alueille. Tilanne on ristiriitainen: tehtaita rakennetaan, rahaa on sitoutunut ja työpaikat ovat sähköautoista riippuvaisia, mutta poliittinen luottamus tuleviin sääntöihin horjuu.
Ostajille tämä ei ole välitön hinnanlasku – se on pitkäaikainen panostus. Mitä enemmän Eurooppa rakentaa akkuja, tehtaita ja latureita, sitä vähemmän se on riippuvainen tuonnista ja sitä paremmat mahdollisuudet on saada edullisempia sähköautoja. Kiina sai kuitenkin etumatkaa ja isommassa mittakaavassa, joten Eurooppa yrittää tavoittaa sitä täydellä nopeudella.
