Tällaista tuomiota jälleenmyyjät eivät unohda nopeasti. Peugeot e-2008:n omistaja sai saksalaisessa tuomioistuimessa kaupan purettua — ja todisti raa’an yksinkertaisen asian. Auto ei yllä luvattuun toimintamatkaan edes standardoidussa testissä. Tämä ei ole enää pettyneen ostajan valitus. Tämä on oikeudellinen ennakkotapaus.
Sähköauto ostettiin vuonna 2021. Jälleenmyyjän papereissa ja Peugeotin materiaaleissa luki WLTP-matka 332–341 km. Todellisuudessa kuljettaja sai siitä irti noin 160 km — pääosin kaupunkiajossa, rauhallisella tyylillä ja Eco-tilassa. Myyjä ei tunnustanut vikaa. Asia vietiin oikeuteen.
Ratkaisevaa ei ollut tunne vaan riippumaton tekninen asiantuntijatutkimus. Tuomioistuimen toimeksiannosta auto testattiin olosuhteissa, jotka jäljittelivät vuonna 2021 voimassa ollutta WLTP-protokollaa. Paras pöytäkirjaan kirjattu tulos — 282 km. Noin 18 % alle alimman katalogiarvon. Tuomarit pitivät poikkeamaa merkittävänä ja sovelsivat polttomoottoriautojen kiistoista tuttua logiikkaa: jos todellinen kulutus tai toimintamatka poikkeaa ilmoitetusta yli 10 %:lla, kyseessä voi olla vika.
Yritys vierittää kaikki akun luonnollisen vanhenemisen niskaan ei toiminut. Tuomioistuin arvioi, että järkevässä skenaariossa häviö olisi luokkaa 2,5 % vuodessa — mitattu lasku oli selvästi sitä suurempi. Lopputulos oli ennakoitavissa: myyjän on otettava auto takaisin ja palautettava ostajalle 33 749,95 euroa korkoineen. Nykykurssilla noin 39 300 dollaria.
Tästä ei kuitenkaan kannata vetää universaalia totuutta. Tuomioistuin ei sanonut, että jokaisen sähköauton on saavutettava WLTP-lukunsa talvella, moottoritiellä tai täydellä kuormalla. WLTP on edelleen laboratoriotason mittapuu, jolla autoja vertaillaan keskenään. Mutta kun auto kaatuu jo testissä, joka on hyvin lähellä tuota standardia, valmistajan numerot lakkaavat olemasta vaaratonta markkinointia — niistä tulee tuotteelle luvattu ominaisuus.
Samankaltainen linja on nähty jo Ranskassa: Toulousen tuomioistuin määräsi jälleenmyyjän palauttamaan rahat Peugeot e-Partnerista, joka ei selvinnyt mainostetusta reitistä. Siellä painoi myös se, ettei myyjä ollut riittävän selvästi kertonut asiakkaalle, kuinka kauas todellinen toimintamatka voi luvatusta erkaantua.
Ostajille opetus on käytännöllinen. Valitus tyyliin ”ei aja tarpeeksi pitkälle” toimii paremmin paperilla kuin tunteella. Latauslokit, ajo-olosuhteet, lämpötila, ajetut kilometrit, akun kunto, riippumaton diagnoosi — tämä on toimiva työkalupakki. Jälleenmyyjille opetus on vielä yksinkertaisempi: sähköauton myyminen pelkän kauniin WLTP-luvun varassa on muuttunut riskialttiiksi peliksi.
Tämä tapaus ei poista WLTP:tä. Se tekee siitä vakavamman. Jos luku on päätynyt katalogiin, tuomioistuimella on nyt täysi oikeus kysyä, miksei auto siihen koskaan yltänyt.
