Päältä päin — vain yksi väsynyt vanha japanilainen pikkubussi. Vuoden 1994 Toyota HiAce Grand Cabin, joka on parhaillaan myynnissä Yhdysvalloissa. Mutta kun avaa takaoven — sisältä paljastuu täysi kylpyhuone pesualtaineen ja lämpimine suihkuineen.
Auto rakennettiin alun perin Japanin markkinoille, mutta nykyään sillä on amerikkalaiset paperit ja rekisterikilvet. Mittarilukema ei ole vitsi — noin 271 000 kilometriä. Autojen mittakaavassa lähes matka Kuuhun. Edellinen omistaja on kuitenkin laittanut sisätiloihin kaiken peliin: penkit on verhoiltu uudelleen viininpunaisella nahalla kontrastitikkauksin, keskikonsoliin on tullut puupaneeli ja metalliset mukitelineet.
Varsinainen hupi alkaa toisesta penkkirivistä eteenpäin. Sisältä löytyvät 40 litran jääkaappi, seinälle asennettu televisio, ilmastointi, kiintokaiuttimet ja penkit, jotka taittuvat tilavaksi nukkuma-alueeksi. Tämä ei ole somea varten rakennettu näyttöauto. Tämä on ajoneuvo, jolla oikeasti ajetaan ja jossa oikeasti nukutaan.
Päähämmästys odottaa kuitenkin aivan takana. Erillisen oven takana piileksii oikea kosteat tilat: vedenpitävä valkoinen lattia, pikkuinen valkoroosa pesuallas alakaapilla ja lämminvesisuihku. Pieneen pakettiautoon mahdutettuna se on lähes mahdottoman rajalla. Vastaavissa muutoksissa joutuu yleensä valitsemaan tavaratilan, sängyn ja keittiön välillä. Täällä on saatu vielä omakin kylpyhuone ahdettua kyytiin.
Konepellin alla — vapaasti hengittävä 2,8 litran diesel. Ja nyt päästään asian ytimeen. Alle 10 000 kilometriä sitten autoon on vaihdettu jakohihna, kiristimet, vesipumppu, jakopään kannen tiiviste, moottorin kannakkeet, termostaatti, äänenvaimennin, suuttimet ja laturi. 30 vuotta vanhassa japanilaisessa pakettiautossa se merkitsee enemmän kuin kaunis nahkaverhoilu: ostaja ei maksa pelkästään ulkonäöstä vaan oikeasta mahdollisuudesta päästä lähikorjaamoa pidemmälle.
Hinta — 17 995 dollaria, noin 15 500 euroa. Onko se paljon vanhasta HiAcesta, jolla on melkoinen mittarilukema? Jos sitä katsoo tavallisena pakettiautona — on. Jos sitä katsoo valmiina pienoismatkailuautona, jossa on paperit kunnossa, tuhoutumaton Toyota-diesel ja harvinainen oma suihku — laskelma muuttuu hetkessä. Uudet matkailuautot maksavat moninkertaisesti enemmän. Ja itse rakentaminen syö yleensä sekä lompakon että useita kuukausia elämästä.
Japanilaiset pikkubussit ovat olleet pitkän matkan matkailijoiden suosikkikamaa jo vuosia: luotettavia, säästäväisiä, käytännössä ikuisia. Tämän yksilön todellinen arvo on siinä, että se on jo rekisteröity Yhdysvalloissa ja valmis lähtemään matkaan vaikka huomenna.
Joskus iso mittarilukema pelottaa vähemmän kuin tyhjä sisätila. Tämän HiAcen kohdalla asia on päinvastoin: kilometrejä on kertynyt — mutta sisällä on juuri se, mitä toiset rakentavat vuosikausia tyhjästä.
