Tiesitkö, että myös autoilla on nimikaksoset? Eivät sukulaisia, eivät alustaklooneja — puhtaita kaimoja, syntyneitä eri mantereilla täysin vastakkaisten filosofioiden ohjaamina. Autoevolution kokosi viisi tällaista paria amerikkalaisesta ja eurooppalaisesta klassikosta: koneita, jotka kantoivat samaa merkkiä jakamatta yhtään muuta yhteistä.
Silmiinpistävin tapaus? Hornet. Britannian Wolseley liimasi tämän nimen kevye eseen kuusisylinteriseen sedaniin jo vuonna 1930 ja herätti sen henkiin 1961 Minin ylellisempään versioon. Yhdysvalloissa Hornet jyrisi kuitenkin aivan toisin: vuonna 1951 merkki päätyi Hudsoniin — ja se auto tönäisi tiensä varhaiseen NASCAR-sarjaan. Matala painopiste, viisilitrainen rivikuutonen, voitto toisensa perään huomattavasti voimakkaampia V8-moottoreita vastaan.
Dartin kanssa tilanne kiristyi nopeasti. Chrysler oli varannut nimen Dodgelle ennalta. Kun siis Daimler ylpeänä paljasti sportticoupensa — myös Dart-nimisenä — New Yorkin huhtikuun 1959 autoshow’ssa, uhkavaatimus tuli ilman varauksia. Britit joutuivat paikalla nimeämään autonsa uudelleen SP250:ksi. Auttoiko se? Ei oikeastaan. Yleisö muistaa sen yhä Daimler Dartina. Sillä välin Dodge Dart laajeni vuodesta 1960 kokonaiseksi mallisarjaksi, mukaan luettuna legendaariset kiihdytysaseet Max Wedge ja HEMI Super Stock.
Monte Carlo — toinen tarina kahdesta maailmasta, jotka eivät koskaan kohdanneet. Vuodesta 1970 alkaen Chevrolet veisti omasta Monte Carlostaan lihaksikkaan personal-luxury -kupeen. Lancia vastasi keskimoottoroidulla Montecarlolla — kirjoitettuna tarkoituksellisesti yhdeksi sanaksi, jottei amerikkalaisten kanssa tarvinnut riidellä. Yhdysvalloissa italialainen myytiin suoraan Scorpion-nimellä. Ja paras tulee nyt: juuri tästä ”pienestä Lanciasta” kehittyi myöhemmin rallikilpa-auto 037 — se, joka ryntäsi ryhmä B:hen kuin ukkonen.
Diplomat? Sekä tämä elänyt kahta elämää. Opelilla se oli lippulaiva — amerikkalainen V8 konepellin alla, saksalainen arvokkuus sisätiloissa. Dodgella Aspenin kalliimpi sukulainen, joka kesti aina vuoteen 1989. Fiestan kohdalla logiikka kääntyy päinvastoin: kauan ennen Fordin eurooppalaista hatchbackia nimi kuului kahdelle Oldsmobilen mallille — niihin lukeutuu rajoitetun erin avoauto vuodelta 1953, jota valmistettiin vain 458 yksilöä.
Nykyään nämä yhteensattumat ovat vain keräilijöiden harvinaisuuksia. Mutta ne kertovat jotain vanhasta autoteollisuudesta: nimiä valittiin korvin, statuksen ja vaiston perusteella. Maailmanlaajuiset juridiset riskit painoivat vähän. Nyt hyvä merkki tarkistetaan melkein yhtä perusteellisesti kuin alusta tai moottori.
Ja joskus nimi elinikä ylittää itse auton. Fiesta tuli Euroopan kansan hatchbackiksi. Dart on yhä amerikkalaisen Mopar’n symboli. Ja Hornet kuulostaa edelleen terävämmältä ja nopeammalta kuin puolet nyky-aikaisista nelikirjaimisista ja yksinumeroisista nimiöistä.
