Ford halusi tehdä autoista halvempia. Nyt näillä säästöillä on poliittinen hinta. Vielä heinäkuussa yhtiö kuvasi liittoaan Geelyn kanssa keinoksi alentaa autokohtaisia kustannuksia ja hyödyntää Espanjan Valencian tehdasta paremmin. Syyskuun 8. päivänä strategia muuttui kuitenkin äkisti ongelmaksi: Yhdysvaltain liikenneministeri Sean Duffy kehotti Fordia vähentämään riippuvuuttaan kiinalaisesta teknologiasta ja tuotannosta.
Moitelistasta tuli pitkä. Liikenneministeriö nosti Ford-johtaja Jim Farleylle lähettämässään kirjeessä esiin CATL-teknologian lisensoinnin LFP-akkujen tuotantoon Michiganissa, yhteishankkeen Geelyn kanssa Espanjassa sekä joidenkin Lincoln-mallien tuotannon jatkumisen Kiinassa vuoteen 2030 asti. Reutersin mukaan Washington on nostanut esiin myös Fordin yhteydet BYD:hen.
Juuri tässä tarina muuttuu erityisen kiinnostavaksi. Vielä vähän aikaa sitten yhteistyö kiinalaisyritysten kanssa näytti Fordille ennen kaikkea keinolta saada halvempaa teknologiaa ja leikata kustannuksia. Michiganin akkutehdasta rakentaessaan yhtiö yhdisti LFP-kemian suoraan tavoitteeseen tehdä sähköautoista edullisempia. Tehdas kuuluu Fordille, ja CATL toimittaa teknologian lisenssillä.
Ford torjui hallinnon arvostelun. Yhtiö korostaa omistavansa Yhdysvaltain tehtaan, hallitsevansa sen toimintaa ja palkkaavansa henkilöstön itse. Toisin sanoen Ford painottaa, ettei kyse ole kiinalaisesta yhteisyrityksestä vaan rajatusta teknologiasopimuksesta. Hankkeen odotetaan tukevan noin 1 700 työpaikkaa Yhdysvalloissa.
Geelyn kanssa tilanne on täysin toisenlainen. Ford ja kiinalaiskonserni ovat sopineet varsinaisen yhteisyrityksen perustamisesta Valencian tehtaalle: Fordin osuus on 66 % ja Geelyn 34 %. Tarvittavien hyväksyntöjen jälkeen yhtiön on määrä aloittaa toimintansa vuoden 2027 ensimmäisellä puoliskolla, ja uusien mallien tuotannon on tarkoitus alkaa vuonna 2028. Ford selittää kumppanuutta hyvin käytännöllisesti: kilpailu Euroopassa kiristyy ja jokaisen valmistetun auton kustannusta on saatava alemmas.
BYD:n tilanne on paljon epäselvempi. Valmista sopimusta ei ole. Tammikuussa kerrottiin vain neuvotteluista, jotka koskivat mahdollisia akkutoimituksia Fordin tuleviin hybrideihin, ja yhtenä vaihtoehtona oli kiinalaisakkujen käyttäminen Yhdysvaltain ulkopuolisissa tehtaissa. BYD:tä on siis vielä liian aikaista kutsua Fordin täysimittaiseksi kumppaniksi.
Washington pitää jopa Lincolnin jo ilmoittamaa suunnanmuutosta liian hitaana. Ford aikoo aloittaa joidenkin mallien tuotannon siirtämisen Kiinasta Yhdysvaltoihin vasta vuonna 2030. Yhdysvaltain markkinoille tarkoitettu Lincoln Nautilus valmistetaan tällä hetkellä Kiinassa, joten suunniteltuun muutokseen on vielä useita vuosia.
Liikenneministeriön kirje ei toistaiseksi kiellä mitään eikä peruuta CATL-järjestelyä tai Geelyn kanssa tehtävää Espanjan hanketta. Pelisäännöt ovat silti jo muuttuneet Fordille. Akkujen, teknologian ja tuotannon säästöjä on nyt verrattava tullien ja valmistuskustannusten lisäksi myös suoran poliittisen paineen riskiin Yhdysvalloissa.
Mitä seuraavaksi tapahtuu? Seurattavia asioita on kolme. Fordin on ratkaistava, säilyykö nykyinen CATL-lisenssimalli, jatkuvatko neuvottelut BYD:n kanssa ja saako Geelyn yhteisyritys kaikki tarvittavat hyväksynnät ennen suunniteltua käynnistymistä vuonna 2027. Nämä päätökset näyttävät, kumpi painaa Fordille enemmän — Kiinasta saatavat säästöt vai Washingtonin vaatimukset.
